Rypsin viljelyohjeissa puhutaan usein kylvämisestä lämpimään maahan. Meyr ja Dutcher(1998) mukaan minimi lämpötila, jossa kevätrypsi alkaa itää on 10 ^oC.

Rypsin nopean taimettuminen tapahtuu vasta 15-20 ^oC lämpötilassa. Maan lämpeneminen ei ole suoraviivaista, siihen vaikuttaa hyvin voimakkaasti ilman lämpötila ja sateet.

Maan lämpenemisnopeuteen vaikuttaa erilaiset asiat, kuten kasvipeitteisyys, pellon viettävyys etelään päin, puiden varjostus, roudan paksuus, maan kosteus, maalaji jne... Lohko voi siis lämmetä eri aikaan, joten se pitää huomioida kylvöajankohtaa mietittäessä. Myös muokkausten ja tulevan sään vaikutus maan lämpenemiseen pitää huomioida.

Lämpötilan mittaus on yksinkertaista. Lämpömittari tai sen anturi haudataan kylvösyvyyteen ja luetaan lukema. Yö- ja päivälämpötilojen ero pitää huomioida mittauksissa. Päivällä lämmennyt maa jäähtyy kylvösyvyydessä, jos yöllä on pakkasta. Mittaustuloksena olisi hyvä käyttää aamun ja iltapäivän mittaustulosten keskiarvoa ja mittaus tehdään kylvösyvyydestä.

Kylvöjä voi alkaa suunnittelemaan, kun aamun ja iltapäivän lämpötilan keskiarvo on nousemassa 5 oC itämisen minimilämpötilan yläpuolelle. Kylvöajankohdan säällä ja tulevien päivien ennusteella on erittäin suuri vaikutus kylvöpäätökseen. Jos on ennustettu kylmää ja yöpakkasia, niin kylvöjä kannattaa siirtää. Vastaavasti helle ja lämpöiset yöt nostavat maan lämpötilaa nopeasti ja kylvö voi alkaa.

Valitse oikea muokkaustapa lohkolle
Kun maan kosteutta halutaan säästää, aloitetaan pellon muokkaus kynnöllä edellisenä syksynä. Kyntö tehdään kuivaan aikaan, jotta maan rakennetta ei heikennettäisi. Kynnön jäljiltä maan pitää olla tasainen ja tarvittaessa kaikki tasaukset tehdään syksyllä. Keväällä tasaiselle pellolle on helppo tehdä matala äestys kuivumisen estämiseksi. Tasausäestyksellä tehdään pellon pinnalle noin 2 cm murukerros, joka hidastaa kosteuden haihtumista muokatun maakerroksen alapuolelta. Muokkausta ei saa tehdä liian syvään, koska muokattu kerros kuivahtaa täysin ja siihen myöhemmin kylvettävä siemen ei saa riittävästi kosteutta itämiseen ilman vesisadetta.

Kylmillä, hikevillä eloperäisillä mailla muokkauksilla pyritään ensisijaisesti nostamaan maan lämpötilaa. Esikasvin alle on hyvä kylvää aluskasvi varjostamaan rikkoja ja otetaan ravinteet talteen. Keväällä aluskasvusto muokataan kultivaattorilla pintaan kuivumaan. Tarvittaessa muokkaus uusitaan ja lopuksi pelto kynnetään maan lämmittämiseksi. Kynnön jälkeen tehdään matala kylvömuokkaus ja tarvittaessa jyräys ennen kylvöä.

Hietaisilla mailla, joilla on hyvä kapilaarinen veden nousu, pitää keväällä katkaista veden nousu pintaan. Muuten vaarana on, että kaikki kosteus haihtuu maasta. Katkaisu tehdään keväällä kynnöllä tai muokkauksella. Muokattu kerros kuivuu kokonaan, mutta myöhemmin kylvöaikaan tehdyt muokkaukset ja kylvö tiivistää maan uudelleen ja kapilaarinousu nostaa kosteuden uudelleen pintaan.

On hyvin tärkeää, että viljelijä tuntee omat maansa ja niiden ominaisuudet, jotta osaa tehdä oikeat toimenpiteet. Tilannetta hankaloittaa usein se, että samalla lohkolla voi olla erilaisia maalajeja, jotka vaativat eri toimenpiteitä. Aina kannattaa hyödyntää sateen antama mahdollisuus ja kylvää sateen jälkeen, mutta asiaan voi vaikuttaa myös omilla toimenpiteillä.