header

Suomi 100 juhlamenun toinen suunnittelija Kim Palhus:

Kim Palhus FlyingChefsVuodenajat, yhdessä syöminen ja kotimaiset raaka-aineet kunniaan

Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi on suunniteltu nimikkomenu, jota tarjoillaan juhlavuoden aikana Suomen ulkomaanedustustoissa. Kaikissa ruokalajeissa on mukana Suomen puhdas luonto ja sen antimet villiruoasta viljaan. Suunnittelussa on huomioitu maamme pitkä ruoka- ja juomakulttuuri ja suomalaiset maut. Menun ovat suunnitelleet keittiömestarit Kim Palhus ja Arto Rastas. Kimin mielestä suomalaisen ruokakulttuurin ytimessä ovat vuodenajat, yhdessä syöminen ja kotimaiset sesongin raaka-aineet.

Kim Palhus kertoo, että juhlavuosi on ollut vauhdikas monien haastatteluiden, suunnittelun ja vierailuiden merkeissä.

”Suomen juhlamenu on kiinnostanut kotikokkaajien lisäksi mitä moninaisempia tahoja. Esimerkiksi Helsingin Musiikkitalolla on juhlamenua tarjottu yritysjuhlissa. Ravintolassamme, Lounais-Hämeen Pirtillä on menua tarjottu monella eri tavalla, mm. buffettina ja kahdeksan ruokalajin menuna”, Kim kertoo.

”Myös Suomen Gastronomien seura, jonka puheenjohtajana toimin, on ottanut Suomi 100 -teeman kuluvan vuoden tapahtumiinsa.”

”Pari kuukautta sitten pidimme ravintolakoulu Perhossa workshopin, jossa 15 osallistujan kanssa kokkasimme ja nautimme menun. Menun sisältö yllätti monet kokkaajat sillä workshopit jatkuvat hapattamisen ja säilömisen sekä sahdinvalmistuksen merkeissä!”

Lokakuun puolivälissä Kim vieraili Kanadan Thunder Bayssa Hoito-ravintolassa.

”The Hoito on suomalainen ravintola, jonka omistaa Finlandia Club. Klubin tavoite on ylläpitää kaupungissa suomalaista kulttuuria. Ravintola perustettiin vuonna 1918 ja on tiettävästi vanhin edelleen toiminnassa oleva osuuskuntaperiaatteella toimiva ravintola Kanadassa.”

”Siellä valmistimme yhdessä ravintolan kokkien kanssa juhlaillallisen sadalle vieraalle. Matka oli monin tavoin mielenkiintoinen ja avartava. On kunnia kokata juhlavuoden menua useassa eri tilaisuudessa ja maassa!”

Syödään yhdessä
Kim vannoo vuodenaikojen, yhdessä syömisen ja kotimaisten sesongin raaka-aineiden nimeen.

”Maamme ruokakulttuuri tarjoaa omintakeisia ja jopa eksoottisia ruokalajeja ja ruokia. Arvostamme sitä, että puhdas maa, ilma ja vesi ovat keskeisiä suomalaisen ruoantuotannon lähtökohtia”, Kim toteaa.

”Suomen hyvin omaleimaiset ilmasto-olosuhteet tarjoavat maailman puhtaimpia raaka-aineita, joista valmistetaan monipuolisia, yksinkertaisia ja herkullisia ruokia. Niitä voidaan ylpeänä tarjota.”

Suomalainen leipäkulttuuri on maailman monipuolisin. ”Eipä ihme, että ruisleipä on valittu kansallisruoaksemme!”

”Vilja, monella muullakin tavalla kuin leivässä, sekä rypsi ja rypsiöljy ovat olleet suomalaisen ruoan ja ruoanvalmistuksen osana vuosisatoja.”

”Korkealaatuisia ovat myös erilaiset maitotaloustuotteet, etenkin herkulliset juustomme.”

Suomalainen ruoka on tunnetusti saanut paljon vaikutteita sekä idästä että lännestä. ”Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista, mutta energiapitoista ruokaa, pääasiassa aineksista, jotka säilyvät talven ylitse - kuten juureksista ja kaalista.

”Juurekset ovat monipuolisia ja salonkikelpoisia myös juhlaruokien lisäkkeenä ja raaka-aineena.”

Rikas ruokakulttuuri
Kim suosii reseptien ja menujen suunnittelussa suomalaisia superruokia: marjoja, viljoja, rypsiöljyä, juureksia, kalaa, riistaa ja omenoita.

”Onneksi olemme aina osanneet arvostaa superruokiamme, mutta viimeisen kymmen vuoden aikana on arvostus entisestään lisääntynyt.”

”Marjoistamme on valmistettu maailman parhaat liköörit. Vilja, kuten kaura ja rypsi ovat saaneet enemmän arvostusta. Uutuutena voisi mainita hampun, jota vielä muutama vuosi sitten ei saanut edes viljellä hyötykäyttöön.”

Kim kiittelee Satokausikalenteria. ”Satokaudet liittyvät olennaisesti suomalaiseen ja pohjoismaiseen ruokakulttuuriin. Kalenteri on yksinkertainen ja selkeä.”

”Talvella nautitaan säilöttyjä, hapatettuja, viileissä ja pimeissä kellareissa säilytettyjä juureksia sekä pakastettuja raaka-aineita, kuten riistaa.”

”Kevään ensimmäiset sienet, raparperi, järvikalat herättävät makuaistimme ja piristävät ruokavaliotamme talvella nautittujen tuhtien pata- ja uuniruokien jälkeen.”

”Syksy ja satokausi ovat ruokakulttuurimme runsauden aikaa. Silloin nautitaan tuoreita kasviksia, sieniä, marjoja ja kaloja. Ja laitetaan loput talteen pitkää ja pimeää talvea varten.”

Virginoa täyteläisten juuresten kanssa
Kylmäpuristettu sopii Kimin mielestä erityisesti täyteläisten juurikasvien kanssa, kuten mukulasellerin, nauriin ja lantun.

”Juurekset paahdettuna ja rypsiöljyllä maustettuna, ripaus suolaa ja sokeria tuoreiden tai kuivattujen yrttien kanssa, ai mitä makuja!”

”Virginon makuöljyt ovat erittäin monikäyttöisiä. Ne sopivat marinadeihin, maustamiseen sekä ruuanvalmistukseen – esimerkiksi kastikepohjiin ja paistamiseen.”


”Grillaamisessa niitä voi käyttää mausteöljynä, ja ne sopivat myös salaattikastikkeeksi. Kolme eri makuvaihtoehtoa – Chili, Valkosipuli ja Rosmariini – antavat monipuoliset mahdollisuudet.”

Suomi 100 -juhlintaa Lounais-Hämeen Pirtissä
Kimin työajasta osa kuluu Tammelassa sijaitsevassa Lounais-Hämeen Pirtissä.

”Luonnonkaunissa Saaren kansanpuistossa sijaitseva perinneravintola tarjoaa kesäaikaan kahvila- ja ravintolapalveluita kesäkuun alusta -elokuun loppuun. Muuna aikana ravintola toimii laadukkaana juhlapaikkana ja tilausravintolana.”

”Hakkapeliittakellari on erinomainen paikka kokoustilana tai pöytiin tarjoiltavien tilaisuuksien juhlatilana. Saunan voi varata sekä yritys- että yksityiskäyttöön kirkasvetisen Suujärven rannalta. Sauna-iltaa voi jatkaa Hakkapeliittakellarissa ruokailun merkeissä”, Kim mainitsee.

Pirtin rakentaminen aloitettiin syksyllä 1946 arkkitehti V. Kyanderin suunnittelemana ja Pirtti vihittiin käyttöön vuonna 1948. Rakennus on Suomen ensimmäinen kotiseututalo ja siellä perustettiin Suomen kotiseutuyhdistys. Pirtin huonekalut ja tekstiilit edustavat 1800-luvun tammelalaista pirttikalustoa. Iso katettu terassi on mitä hienoin paikka viettää juhlia tai nautti ravintolan antimista.

www.lounais-hameenpirtti.fi

Katso Kim Palhusin reseptit itsenäisyyspäivän juhlintaan:
L´Uomunokan juhlafileetä, omena-puolukkasalsaa ja ohrapilahvia
Kuhaa Mannerheimin tapaan ja herkkusienikastike

Pin It

Eikä hippustakaan valkoista viljaa

kategoriassa Blogi

Sain kokeiltavaksi Risentan uutta mantelijauhoa. Tuote sisältää ainoastaan hienoksi jauhettua mantelia, ja on hyvä vaihtoehto…

Kasvikset tuovat terveyttä

kategoriassa Ajankohtaista

Kotitalousopettaja ja ruokatoimittaja Pirjo Toikkanen, lempinimeltään Rouva Kasvis, sai alkuvuodesta arvostetun ruokakulttuuripalkinnon. Hän haluaa lisätä…

Otetaan, mitä kaapista löytyy

kategoriassa Blogi

Usein kannattaa kauppareissun sijasta katsastaa läpi jääkaappiin, pakastimeen ja kuiva-ainekaapin perälle unohtuneet puoliksikäytetyt pakkaukset. Herkullinen…