header

Sopimusviljelyllä puhdasta suomalaista ruokaa

Risto kuistillaRisto Ojala on yksi Virginon pitkäaikaisimmista sopimusviljelijöistä ja yhteistyökumppanista.

”Asumme Janakkalassa Kerkkolan kylässä, jossa tyttäremmekin asuvat perheineen", Risto ja hänen vaimonsa Margit kertovat hymyillen.

Risto puhuu suomalaisesta maanviljelystä ja puhtaasta suomalaisesta ruuasta pitkällä kokemuksella.

Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi tytärtä ja seitsemän lastenlasta sekä kolme lasta tyttären uuden avioliiton kautta. ”Aika vauhdikasta menoa on, kun perhe kokoontuu yhteen!” Risto nauraa.

Riston isoisän isä on aikoinaan ostanut tilan vuonna 1930. Se on siis ollut suvullamme 88 vuotta. Risto puolestaan on ostanut tilan vanhemmiltaan.

”Tiesin jo pienestä pojasta lähtien, että minusta tulee maanviljelijä. Meitä oli kaksi veljestä. Veljeni oli minua vanhempi, mutta ei koskaan osoittanut kiinnostusta maanviljelyä kohtaan. Kaksi nuorempaa siskoakaan eivät halunneet viljelijöiksi. Oli siis aina selvä, että minusta tulee isäntä. Isäni on nyt 85-vuotias, mutta on edelleen vahvasti mukana. Hän tulee vieläkin mukaan traktoritöihin ja näin syksyllä puimurin rattiin”, Risto kiittelee.

”Olimme Margitin kanssa ihan kakaroita, kun aloimme seurustella. Ja kun tehdään yhteistä duunia, niin se on jotenkin pitänyt meidät hyvin yhdessä. Lapsetkin ovat lähellä, kun ovat rakentaneet oman talon tänne tilan maille. Niin olemme kaikki lähekkäin, koko perhe. Se on kyllä kiva.”

Margitkin on viljelijä ja on aiemmin aktiivisesti osallistunut tilan töihin ajamalla traktoria ja olemalla mukana pelloilla. Riston isä kuitenkin auttaa mielellään peltotöissä ja lisäksi tehdään yhteistyötä toisen saman kylän tilan kanssa. Isännät ovat sopineet, että kiireiset sesonkityöt hoidetaan yhdessä. Joten nyt varsinaiset peltotyöt tehdään miesvoimiin. Margit on luontevasti siirtynyt keittiöön ja pitää huolta ruokahuollosta.

Soittoa ja sukututkimusta

Ristolla on ollut monta harrastusta, tällä hetkellä päällimmäisenä on sukututkimus, jonka hän on aloittanut jo 20 vuotta sitten.

Lisäksi aikaa kuluu myös hyväntekeväisyyteen Lions-toiminnan kautta sekä yhdistystoiminta Janakkalan Sotaveteraaniyhdistyksessä että kotiseutuyhdistys Janakkala-Seurassa.

”Minulla oli harrastus, joka muuttui lähes ammatiksi aikoinaan, eli soittaminen. Tanssiorkesterin rumpalina olin 40 vuotta, käytiin lavoilla ja tilaisuuksissa soittamassa. Mutta siitä on onneksi jo noin neljä vuotta, kun viimeinen soittokeikka tehtiin. Se on muuten mukavaa, mutta vie hirveästi aikaa perheeltä”, Risto kertoo.

”Karavaanarin elämääkin harrastettiin nuorena jonkun verran.”

”Valmistuin vuonna 1977 maatalousalan koulusta, jossa opiskelin maanviljelyskoneteknikoksi. Menin sitten Tukolle maatalouskauppaan töihin. Olin siellä toistakymmentä vuotta myynti ja varaosamiehenä. Vuonna 1980 ryhdyin palomieheksi. Ensin olin puolivakinainen palomies Janakkalan Palolaitoksella, mutta sitten tarvittiin vakituista lomittajaa ja näin minusta tuli vakituinen pelastaja. Sielläkin olin yli kymmenen vuotta. Viljelyä tein siinä sivussa, sekä soittokeikkoja. Talous valitettavasti pakottaa tekemään muutakin, kuin viljelijän töitä”, Risto pohtii.

Rypsi sopii vuoroviljelyyn

Pääasiallisesti Risto viljelee mallasohraa, vuoroviljelyssä on myös vehnää ja kauraa ja rypsiä.

”Olen kierrättänyt lähes kaikki viljelylohkot rypsillä vuoron perään ja aika hyvin se kasvaa joka lohkolla, mutta kyllä siihen täytyy perehtyä. Näen rypsin sillä tavalla tärkeänä vuorokasvina mallasohravaltaisella tilalla, että ohra on aika yksipuolinen viljeltäväksi. Rypsin vuoroviljely vähentää kasvitauteja sekä parantaa maan laatua.”

Rypsi on myös melko tuottoisaa, koska siinä on viljelykustannukset kohtuulliset.

”Rypsin viljely sopii oikein hyvin meidän tilan viljelytahtiin. Kylvämme ensiksi kaikki kevätviljat ja sen jälkeen rypsin, lämpöiseen maahan, nopeasti kehittymään. Tänä vuonna oli kuivuus se asia, mikä rajoitti itämistä. ”

”Rypsin tavoitesato on 2000 kg / ha paremmalla puolella. Oma ennätykseni on 2300 kg, jonka olen pari kertaa onnistunut saamaan. Keskivertosato, noin 1600 kg / ha, saavutetaan aika helposti ” Risto tietää.

Kulunut kesä on ollut todella haasteellinen monella puolella Suomea viljelijöille. Kaikilla viljelykasveilla oli ongelmana liian pieni itämiskosteus, koska kovat helteet tulivat heti keväällä. Kylvetyt viljat ja rypsin siemenet eivät tahtoneet itää. Vasta kuukauden kuluttua kylvöstä, juhannuksena, saatiin ensimmäiset kunnon sateet.

Puhdasta kotimaista viljaa

Risto on ylpeä viljelemästä puhtaasta ja laadukkaasta viljastaan ja rypsistään. Häntä kuitenkin harmittaa, että suomalaiset joutuvat kilpailemaan Euroopan ja muun maailman kanssa samoilla markkinoilla, vaikka niissä on yleisesti käytössä esimerkiksi pakkotuleennuttaminen.

”Pakkotuleennuttaminen on Suomessa glyfosaatilla kielletty, koska on arveltu, että se on terveydelle vaaraksi. Tässä menetelmässä, kun vilja alkaa valmistua, glyfosaattia ruiskutetaan kasvustoon. Glyfosaatilla on 14 päivän varoaika, sen jälkeen vilja puidaan. Tämän kahden viikon aikana kaikki vihreä sekä rikkaruohot kuolevat täysin. Vihreä kasvusto, joka on aikamoinen kustannuserä kuivauksessa, hoidetaan glyfosaatilla pois. Suomalaiset viljelijät eivät halua käyttää tätä menetelmää, koska glyfosaatti mahdollisesti aiheuttaa terveyshaittoja. Käytäntö on kuitenkin yleisesti käytetty Euroopassa ja muualla maailmassa, mikä kannattaa ottaa huomioon kotimaista ruokaa ostaessa”, Risto toteaa painokkaasti.

”Suomessa glyfosaattia käytetään juolavehnän torjunnassa. Sitä ruiskutetaan pellolle vasta pari viikkoa puinnin jälkeen sängelle. Ainetta toki jää jollain tasolla maahan, mutta se on kyllä ihan eri asia, kun sitä ruiskutetaan suoraan kasvuston päälle.”

”Sitten on tietenkin vielä geenimuuntelu. Amerikassa varsinkin käytetään paljon geenimuunneltuja kasveja. Se perustuu siihen, että se viljakasvi kestää Roundup-käsittelyn, koska se on muunneltu kestäväksi”, Risto harmittelee.

”Muualla on käytössä viljelijän kannalta taloudellisesti tehokkaammat menetelmät, mutta eettisesti valinnat ovat mielestäni huonot.”

Risto1Kylvö ja sadonkorjuu kiireaikoja

Kiireisimmät ajat viljelijän työssä ovat sesonkityöt, eli kylvö ja sadonkorjuu. ”Kesän pitää kiireisenä kasvinsuojelu ja viljelytarkastukset. Talvella yleensä tehdään metsätöitä, jos tilalla on metsää. Myös lajittelutoimintaa on talvella”, Risto kertoo.

”Viljankunnostustoiminnasta olemme saaneet lisätuloja. Mutta varsinkin näinä vuosina, kun kasvuolosuhteet ovat olleet epäsuotuisat, se näkyy suoraan meidänkin kassassa.”

”Yhteistyömme Kankaisten Öljykasvien kanssa alkoi varhaisessa vaiheessa. Yhtiön vetäjinä olivat silloin Timo Kämäri ja Antti Parkku. Aktiivinen yhteistyö on jatkunut tähän päivän saakka. Ylpeänä esittelen Virginon öljyjä ihmisille, kun itsekin käytän niitä. Rypsiöljy on myös terveystuote, sitä käyttämällä ei ainakaan mitään huonoa saa aikaiseksi saa. Varsinkin, kun siinä on kolesterolia alentava vaikutus.”

”Meillä tehdään paljon perinteistä kotiruokaa. Kaikki tehdään puhtaista raaka-aineista. Rypsiöljyä on opittu käyttämään ihan terveysajattelunkin kautta. Margit leipoo paljon ja sitä kautta kuluu paljon öljyä. Kesän aikana, kun lomaillaan mökillä, grillauksessahan Virgino on erinomainen tuote. Kotona saan ruokapalvelun, mutta lomalla minä hoidan grillaus- ja paistohommat. Myös aamupalan valmistus kuuluu isännälle täällä talossa”, Risto kertoo.

Katso tästä myös Margitin sämpylä ohje >>

Pin It

Potkupyöräilyn huipulla kisaava Sami Kuisma luottaa terveelliseen ruokavalioon

kategoriassa Ajankohtaista

Riihimäellä asuva Sami Kuisma on intohimoinen kuntoilija. ”Olen harrastanut kaikenlaista liikuntaa lähes koko elämäni. Enimmäkseen…

Kotitalousopettajan resepti hyvään elämään: Herkullista ruokaa, liikuntaa ja iloista mieltä

kategoriassa Ajankohtaista

"En usko pikadieetteihin tai muodikkaisiin rajoitettuihin ruokavalioihin. Noudatan suomalaisia ravitsemussuosituksia ja kohtuullisuutta kaikessa sekä liikun…

Suomalainen rypsiöljy säästää sydäntä ja ympäristöä

kategoriassa Ajankohtaista

Ilmasto- ja energiapolitiikan haasteet vaativat vähentämään tarpeettomia kuljetuksia myös elintarvikesektorilla. Tämä tavoite nostaa suomalaisen lähiruuan…