Kun syöt kuituja, mikrobit tuottavat hyödyllisiä yhdisteitä. Lihasta taas syntyy syövälle altistavia karsinogeeneja. Myös kovia tyydyttyneitä rasvoja on syytä välttää.

Aiheesta on julkaistu artikkeli Ilta-Sanomien Terveys-sivuilla.

Suoliston mikrobiomin vaikutus terveyteen on viimeaikaisten tutkimusten valossa osoittautumassa laajemmaksi kuin aiemmin on ajateltu.

– Mikrobiomin vaikutukset eivät rajoitu suolistoon, vaan ne ulottuvat koko kehoon, sanoo dosentti Anne Salonen Helsingin yliopistosta.

Mikrobiomi tarkoittaa suoliston normaalia mikrobistoa eli eliöyhteisöä, johon kuuluu bakteereja, sieniä, hiivoja ja viruksia.

– Kun kaikki on hyvin, mikrobisto on monipuolinen ja limakalvo ehjä, Salonen kertoo.

Käsitys mikrobiomin aktiivisuudesta on muuttunut aivan viime vuosina, ja nykyään se rinnastetaan jopa yhdeksi sisäelimeksi.

– Aineenvaihdunnallisesti sitä verrataan maksaan, koska mikrobiomissa arvioidaan tapahtuvan saman verran esimerkiksi lääkkeiden ja ravinnon fytokemikaalien muunnoksia ja hajotuksia kuin maksassa.

Salonen kertoo, että suoliston mikrobiomi keskustelee jatkuvasti kehon immuunijärjestelmän ja hermoston kanssa ja mikrobiomin bakteerien tuottamat aineet kiertävät kehossa.

Mikrobiomin kunto on yhdistetty monien sairauksien syntyyn.

– Se ei selitä kaikkia sairauksia mutta vaikuttaa niiden riskiin yhdessä perintö- ja ympäristötekijöiden kanssa.

Salosen mukaan tärkeä viesti on, että suoliston mikrobiomia pystyy itse muokkaamaan. Jokapäiväisillä ruokavalinnoilla suolistoa voi ikään kuin ohjelmoida.

– Mikrobit pyrkivät käyttämään ruoakseen kaiken ravinnon, joka tulee paksusuoleen, ja ravinnon koostumuksesta riippuen ne tuottavat erityyppisiä yhdisteitä: kuidusta hyödyllisiä yhdisteitä ja lihasta haitallisia, syövälle altistavia karsinogeeneja.

Näin syömällä kohennat mikrobiomin kuntoa:

Noudata kuitusuositusta

Kasvikunnan tuotteista saatavat kuidut ovat tärkein mikrobiomin ”ohjelmoija”. Kun bakteerit pilkkovat kuitua omaksi ruoakseen, prosessissa syntyy suojaavia aineenvaihduntatuotteita, jotka muun muassa hoitavat suolen pintaa.

– Sillä pääsee jo pitkälle, kun huolehtii että syö normaalin ravitsemussuosituksen mukaisen määrän ravintokuitua (25–35 grammaa).

Vähennä lihansyöntiä

Paksusuolen syövän esiintyvyys on yhdistetty suolistobakteereihin.

– Kun proteiinia syödään paljon, se ei imeydykään ohutsuolessa vaan valuu bakteerien ruoaksi paksusuoleen. Suolistobakteerit tuottavat erityisesti punaisesta lihasta karsinogeenisia aineita, jotka vaikuttavat suolistosyövän syntyyn, jos niitä on riittävän paljon ja riittävän pitkään.

Lihaan mieltyneille Salonen antaa neuvoksi, että lautasella pitäisi aina olla myös kasviksia, jotta bakteeritkin saavat lempiruokaansa.

– Kuidut huolehtivat kahdesta asiasta: ne jouduttavat mahdollisesti karsinogeeneja sisältävän aineksen läpimenoaikaa ja toisaalta tuottavat suoja-aineita.

Vältä liikaa tyydyttynyttä rasvaa

Tämänhetkisen käsityksen mukaan tyydyttynyt eli kova rasva aiheuttaa epäsuotuisia bakteerimuutoksia.

– Näin tapahtuu ainakin sitä kautta, että tyydyttynyt rasva lisää sapen eritystä. Sappi on antibakteerinen aine, ja sen pitoisuuden nousu suolistossa köyhdyttää mikrobiomia.

Hyvää, tyydyttymätöntä rasvaa saa kasviöljyistä, kuten kylmäpuristetusta rypsiöljystä.

Lue Ilta-Sanomien artikkeli kokonaisuudessaan: https://www.is.fi/terveys/art-2000006043206.html