Jos vaihtaa suurimman osan kovista rasvoista pehmeisiin, veren rasva-arvot paranevat yllättävänkin nopeasti.

Aiheesta kirjoitetaan Ilta-Sanomien Terveys-sivuilla.

Rasvan laadulla on väliä. Runsas kovien rasvojen käyttö pitää koholla veren LDL-kolesterolipitoisuutta, mikä lisää sydäntaudin riskiä. Pehmeä rasva taas pienentää veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta sekä parantaa HDL/LDL-kolesterolisuhdetta. Jo osittainenkin kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä pienentää sydän- ja verisuonitaudin riskiä.

Myös insuliiniherkkyys, eli sokeriaineenvaihdunta paranee, kun kovien rasvojen käytöstä siirrytään pehmeisiin rasvoihin. Tämä tarkoittaa, että rasvan laatua vaihtamalla voi pienentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Myös maksan rasvoittuminen vähenee. Siirtyminen kovista rasvoista pehmeisiin näkyy veren rasva-arvoissa lähes saman tien.

Rasvan saantisuositus on 25–40 prosenttia energiasta. Tämä tarkoittaa miehillä keskimäärin 80 grammaa ja naisilla 60 grammaa päivässä. Keho käyttää rasvaa solujen rakennusaineena ja energiantuotossa. Rasvan mukana saadaan rasvaliukoisia A-, D-, ja E-vitamiineja sekä välttämättömiä rasvahappoja.

Rasvat jaotellaan niiden kemiallisen koostumuksen perusteella tyydyttyneisiin, eli koviin ja tyydyttymättömiin, eli pehmeisiin rasvoihin. Eläinperäisissä rasvoissa on runsaasti kovaa rasvaa, lukuun ottamatta kalaa ja siipikarjaa. Kasvirasvoista taas suurin osa on pehmeitä, lukuun ottamatta kookos- ja palmuöljyä. Kun tyydyttyneen rasvan osuus on alle yhden kolmasosan kokonaisrasvasta, ruokavalion rasvan laatu on hyvä.

Varo kovaa piilorasvaa
Suomalaisten saamasta kovasta rasvasta suuri osa on piilorasvaa eli tulee liha- ja makkararuoista, lihaleikkeleistä, juustoista, maitovalmisteista, maitorasvaa sisältävistä levitteistä, makeista ja suolaisista leivonnaisista sekä esimerkiksi suklaasta.

Kovaa rasvaa kertyy aivan liian paljon, jos syö joka päivä rasvaista punaista lihaa, käyttää paistamiseen voita ja levittää leivälle kovaa rasvaa sisältävää levitettä ja kermajuustoa.

Liha kannattaa vaihtaa vaaleampaan, kuten kanaan, jossa kovaa rasvaa on huomattavasti vähemmän kuin punaisessa lihassa, tai kalaan, joka on hyvä pehmeän rasvan lähde. Paistamiseen ja muuhun ruuanvalmistukseen suositellaan kasviöljyä.

Terveellisemmät vaihtoehdot
Rasvainen juusto: vähärasvainen tai kasviöljypohjaiseen juusto tai tofu

Rasvainen punainen liha ja makkara: kala, broileri, kalkkuna, vähärasvainen liha, täyslihavalmiste, kasviproteiinivalmiste

Sika-nautajauheliha: vähärasvainen jauheliha (rasvaa enintään 10 %), paistijauheliha, broilerin jauheliha

Täysmaito, kevytmaito ja piimä: rasvaton maito ja rasvaton piimä, soija-, kaura- riisi- tai mantelijuomat

Perinteinen jogurtti, turkkilainen tai kreikkalainen jogurtti, kookosrasvapohjainen jogurtti: rasvaton jogurtti, jogurtin kaltainen soija- tai kauravalmiste

Kerma, kookoskerma ja maito: kevyt ruokakerma tai kasvirasvavalmiste (kaura- tai soijapohjainen)

Kookosrasva tai -öljy: muut kasviöljyt, kuten rypsi-, rapsi- ja muut öljyt, pullomargariini, margariini

Lähde: Sydänliitto

Lue Ilta-Sanomien artikkeli täältä: https://www.is.fi/terveys/art-2000007775590.html