95 prosenttia aikuisista syö ravitsemussuosituksia enemmän tyydyttyneitä rasvahappoja, joita on esimerkiksi voipohjaisissa levitteissä, juustoissa ja makkaroissa.
Terveellisempää olisi käyttää kasviöljyä ja kasviöljypohjaisia levitteitä sekä syödä esimerkiksi kalaa tai kanaa.
FinRavinto-tutkimuksesta kirjoitti Yle Uutiset.

Suomalaisten miesten ruokavaliossa on reilusti parantamisen varaa. Naiset syövät miehiä terveellisemmin, mutta eivät hekään suositusten mukaisesti.

Tämä käy ilmi tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) FinRavinto 2017 -tutkimuksesta. Vastaava tutkimus tehdään viiden vuoden välein.

Miesten lautasilla on liikaa varsinkin punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja. Miehistä lähes kahdeksan kymmenestä syö niitä suosituksia enemmän, naisistakin neljännes. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista ja prosessoitua lihaa saisi syödä enintään 500 grammaa viikossa.

”Punaista lihaa kannattaa korvata vaalealla lihalla, kalalla ja palkokasviksilla. Syö värikkäästi ja suosi täysjyväviljaa”, THL:n tutkimuspäällikkö Liisa Valsta neuvoo.

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja pitäisi sen sijaan saada suomalaisten lautasille lisää. Suositusten mukaan niitä olisi hyvä popsia vähintään puoli kiloa päivässä. Miehistä siihen yltää 14 prosenttia ja naisistakin vain reilu viidennes. Niistä saisi myös vitamiineja, joita moni saa ruuastaan liian vähän.

”Jos nykyistä suurempi joukko ihmisiä alkaisi vähentää lihan kulutusta ja korvata sitä kasvisruoalla, kyllä sillä on suurempi vaikutus kansanterveydelle kuin sillä, että pieni määrä ihmisistä ryhtyy täysin vegaaneiksi”, THL:n erikoistutkija Susanna Raulio pohtii.

Ruuassa on liikaa kovaa rasvaa

Moni saa ruuastaan myös liikaa rasvaa, ja varsinkin sen laadussa olisi petrattavaa.

95 prosenttia aikuisista syö ravitsemussuosituksia enemmän tyydyttyneitä rasvahappoja, joita on esimerkiksi voipohjaisissa levitteissä, juustoissa ja makkaroissa.

Terveellisempää olisi käyttää kasviöljyä ja kasviöljypohjaisia levitteitä sekä syödä esimerkiksi kalaa tai kanaa.

Suolaakin on suomalaisten ruuassa rutkasti liikaa. Sitä saisi syödä päivässä enintään vajaan teelusikallisen verran. Yhdeksän kymmenestä aikuisesta saa sitä kuitenkin enemmän.

Ruokatottumukset ovat heikentyneet vuosituhannen vaihteen paremmista vuosista ja ainakin rasvan kohdalla taantuneet kohti 1980-luvun lukemia.

Mistä tämä kehitys johtuu, kun tutkimustietoa ja valistusta kuitenkin riittää?

”Eräs syy lienee tiedon tulva. Ihmisten on vaikea arvioida, mikä on tutkittua tietoa ravitsemuksesta ja mikä perustuu kokemustietoon. Jotkut myös kuvittelevat, että se, mikä maistuu hyvältä ja tuntuu itselle hyvältä, on terveellistä. Näinhän asia ei kuitenkaan monesti ole”, erikoistutkija Susanna Raulio sanoo.

Vaikka suomalaisten ruokatottumukset eivät FinRavinto 2017 -tutkimuksessa kerää kehuja, myönteistäkin kehitystä löytyy. Kuitua saadaan ruuasta aiempaa enemmän. Aikuiset saavat ruuastaan riittävästi myös useita vitamiineja ja kivennäisaineita. Esimerkiksi D-vitamiinin saanti ruuasta on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut.

FinRavinto 2017 -tutkimus toteutettiin vuonna 2017 viidelläkymmenellä paikkakunnalla osana FinTerveys 2017 -tutkimusta. Viiden vuoden välein tehtävään FinRavinto -tutkimukseen osallistui 1655 henkilöä, jotka olivat iältään 18–74-vuotiaita.

Yle Uutisten artikkeli kokonaisuudessaan:
https://yle.fi/uutiset/3-10586847

FinRavinto 2017 –tutkimus:
http://www.julkari.fi/handle/10024/137433