header

Kolesteroli on elintärkeä ja kohtalokas aine

Tekniikan maailmassa 2/2018 on laaja artikkeli kolesterolista.

Juttuun on haastateltu professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Timo Strandbergia sekä professori, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajokea.

Artikkelin mukaan kolesteroli on solujen rakennusaineena tarvittava rasvayhdiste. Elimistö pitää huolen kolesterolin riittävästä tuotannosta maksassa. Varajärjestelmänä jokainen solu osaa tuottaa kolesterolia, joten sitä on aina riittävästi.

Verenkierrossa on kahdenlaista kolesterolia, ”pahaa” LDL:ää ja ”hyvää” HDL:ää. HDL poistaa valtimoiden seinämiin kasautunutta LDL:ää. Matala HDL-taso ennustaa sepelvaltimotaudin riskiä. Hyvän kolesterolin tasoa voi jonkin verran nostaa terveellisillä elämäntavoilla. Naisilla HDL-taso on estrogeenin takia korkeampi kuin miehillä.

Korkea pahan kolesterolin taso seuraa länsimaisia elämäntapoja. Noin kolmasosalla suomalaisista on apoE-nimisen geenin nelostyyppi, joka yhdessä tyydyttyneen rasvan kanssa nostaa pahaa kolesterolia.

Kovien rasvojen yhteys korkeaan kolesteroliin todistettu
Voi herättää intohimoja ja synnyttää otsikoita, joista kaikki eivät kestä lääketieteellistä tarkastelua. Kovien rasvojen yhteys korkeaan kolesteroliin ja sitä kautta valtimotauteihin on todistettu moneen otteeseen.

”Tutkimustietoa kyseenalaistavat uutiset ovat olleet suurelta osin valeuutisia”, Strandberg sanoo.

Jotkut kolesterolin vaikutusten kyseenalaistajat ovat lääkäreitä – eivät tosin kolesterolitutkijoita vaan muiden alojen asiantuntijoita. Strandbergin mukaan taustalla voi olla jokin ideologia. ”Toisinajattelija” näyttäytyy helposti sankarina, jolla on enemmän tietoa kuin asiantuntijoilla.

Tiedetään varmasti, että ravinnosta saatavat kovat eli tyydyttyneet rasvat nostavat veren LDL-kolesterolin määrää. ”Kuinka paljon, se riippuu yksilöstä”, Mustajoki sanoo.

Perimä säätelee pitkälti, kuinka paljon tyydyttynyt rasva nostaa LDL-tasoa.

Jos LDL:ää on veressä paljon, haitallisia määriä siirtyy valtimoiden sisäkalvon alle aiheuttaen tulehdusta. Vuosien kuluessa kolesterolikertymä eli plakki kasvaa ja kaventaa verisuonen sisätilaa. Kertymä voi revetä ja aiheuttaa verihyytymän. Suoni saattaa tukkeutua, jolloin tuloksena on infarkti.

Korkea kolesteroli ei aiheuta oireita. Sydän- tai aivoinfarkti voi olla ensimmäinen – ja viimeinen – ihmisen kokema oire, jonka korkea LDL aiheuttaa.

Paljonko on paljon?
Korkean LDL:n aiheuttamaa valtimotaudin riskiä kasvattavat rasva-arvojen lisäksi korkea verenpaine, ylipaino, tupakointi, diabetes ja sukurasitteet. Riski kohoaa iän myötä.

Suomalaisilla kokonaiskolesterolin tavoitearvo on alle 5 mmol/l, LDL-kolesterolin alle 3. Jos terveellä henkilöllä ei ole muita riskitekijöitä ja kolesteroli on 5,0–6,4, toimenpiteeksi riittää ruokavalion muutos ja seuranta. Korkeammat arvot saattavat vaatia statiinilääkitystä.

Ruokavalion hiominen auttaa varsinkin niitä, joilla LDL-kolesterolin taso nousee herkästi. Ideana on syödä ruokaa, jonka kokonaisrasvasta alle puolet on tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa. Tyydyttynyttä rasvaa on eläinkunnan tuotteissa: maitotuotteissa, rasvaisissa liharuuissa ja juustoissa. Sitä voi olla myös viinereissä, pasteijoissa, kekseissä ja valmisruuissa. Runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä ruokavalio sen sijaan tuottaa terveyshyötyjä.

Strandbergin mukaan 40 vuoden seurantatutkimus on osoittanut, että keski-iän matala kolesteroliarvo ennustaa parempaa elämänlaatua vanhuusiässä, ei siis pelkästään pienempää kuolemanvaaraa kuin korkean kolesterolin potilailla.

Pin It

Seitsemän edullista superruokaa Suomesta

kategoriassa Ajankohtaista

Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät Superruokaa Pohjolasta -ruokakursseja ympäri Suomen, kertoo Iltalehti. Artikkelissa kerrotaan tarkemmin seitsemästä…

Vähän parempaa hernekeittoa savuporon kanssa

kategoriassa Blogi

Vihreistä pakasteherneistä syntyy helposti yksinkertainen, mutta todella maukas keitto. Jos keitosta haluaa juhlavaa, esimerkiksi juhla-aterian…

Hyviä rasvoja kalasta ja rypsiöljystä

kategoriassa Ajankohtaista

Voi Hyvin -lehdessä 3/2017 on artikkeli ”Näin valitset hyvät kalat”.Jutun ravitsemusasiantuntijana haastatellaan ravitsemusterapian professori Ursula…