Hyvä ravitsemus ylläpitää ikääntyneiden hyvää toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua. Uusien suositusten perustana ovat iäkkäiden tarpeet ja yhdessä syömisen edistäminen.
Vireyttä seniorivuosiin -ruokasuositus sisältää ohjeet terveyttä edistävästä ja toimintakykyä ylläpitävästä ruokailusta eläkeiän lähestyessä ja eläkeiässä.
Ikääntyneiden ruokasuositus on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdessä julkaisema. Ruokasuosituksen tavoitteena on edistää ikääntyneiden sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailun kautta.
”Ruuan pitää olla maistuvaa ja ruokahetkien miellyttäviä. Myös henkilökohtaiset mieltymykset on huomioitava”, muistuttaa ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen MTK:sta.
Niukasti syöville, huonoruokahaluisille on tärkeää tarjota maistuvaa, tuttua ruokaa. Tämä vähentää myös ruokahävikin syntymistä.
Toimintakykyä on edistettävä ja vajaaravitsemusta on ehkäistävä ajoissa. Hyvä ravitsemustila on tärkeä tekijä toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Heikentynyt ravitsemustila lisää tutkimusten mukaan sairastavuutta, palvelujen ja hoidon tarvetta ja myös ennenaikaista kuolleisuutta.
Uusi suositus korvaa vuonna 2010 julkaistun ikääntyneiden ravitsemussuosituksen, jonka ei katsottu enää vastaavan tämän hetken tarpeita. Mukana on konkreettisia suosituksia esimerkiksi aterioiden ajoituksesta, perus- ja erityisruokavalioiden koostamisesta ja ravintosisällöstä sekä annoksista mallikuvineen.
Osa ikääntyneistä ei syö tarpeeksi tai ei saa riittävää määrää välttämättömiä ravintoaineita.
”Ravitsemustilan heikentyminen on tärkeää tunnistaa mahdollisimman aikaisin. Ravitsemustilan korjaaminen on aina helpompaa kuin vajaaravitsemuksen hoitaminen”, sanoo suosituksen laatineen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, professori Ursula Schwab.
Ikääntyneiden ruokavalion perustana on kansallisissa ravitsemussuosituksissa määritelty terveyttä ja kestävyyttä edistävä ruokavalio. Ruokavalion energiamäärän tulee olla energiankulutuksen mukainen. Ruokavalion tulee olla monipuolinen ja maistuva. Sen tulee sisältää kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljavalmisteita, pehmeää rasvaa ja maitovalmisteita sekä riittävästi kalaa, siipikarjaa, lihaa, kananmunaa tai kasviproteiinin lähteitä, kuten palkokasveja. Suolan määrä pidetään kohtuullisena.
Ruuasta saatavien rasvojen tulisi olla suurimmaksi osaksi pehmeitä, tyydyttymättömiä rasvoja. Kovien rasvojen osuus saisi olla alle 1/3 kokonaisrasvan saannista. Voi ja voita sisältävät levitteet kehotetaan vaihtamaan kasviöljyihin ja kasviöljypohjaisiin levitteisiin.
Kansallisten ravitsemussuositusten (2014) mukaan ruokavalinnoissa tulee ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulma. Suositusten mukainen, kasvispainotteinen ruokavalio vähentää ruoan ympäristökuormitusta. Ympäristöystävällisessä ruokavaliossa suositaan monipuolisesti kotimaisia satokauden vihanneksia, juureksia, palkokasveja, sieniä, hedelmiä ja marjoja sekä tarjotaan punaista lihaa kohtuudella. Kestävää kehitystä tukeviin valintoihin kuuluvat myös peruna, vilja tai viljalisäke riisin tilalla, kala (etenkin järvikala), rypsiöljy, kasvirasvalevite ja janojuomana vesijohtovesi. Enenevästi myös ikääntyneet ovat ympäristö- ja ilmastonmuutostietoisia ja haluavat edistää kestävyyttä ruokavalinnoillaan.
Lue lisää: https://www.mtk.fi/-/ruokasuositus_uusi
http://www.julkari.fi/handle/10024/139415
