header

Rasvakeskustelun hälystä löytyy terveellisen syömisen malli

Sota rasvasta tuskin loppuu, mutta sen hälystä löytyy jo terveellisen syömisen malli, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Suomi oli mukana tunnetussa ”Seitsemän maan tutkimuksessa” 1950-luvulla. Sekä Pohjois-Karjalassa että Kreetalla syötiin yhtä paljon rasvaa, mutta vain ensin mainitussa kuoltiin sydäntauteihin. Itäsuomalaiset söivät pääosin kovaa, tyydyttynyttä rasvaa, jota saatiin eläinkunnan tuotteista. Kreetalaisten nauttimat monityydyttymättömät rasvat olivat peräisin kasvikunnasta.

Havainnot poikivat lisää väestötutkimuksia, joissa toistui sama tulos: tyydyttyneet rasvat lisäävät sydän- ja verisuonisairauksia.

1972 käynnistyi Pohjois-Karjala-projekti, pitkäkestoinen hanke sydänkuolleisuuden taittamiseksi. Voi kehotettiin korvaamaan kasviöljyillä ja margariinilla. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositeltiin. Myös tupakoinnin ja suolan vähentäminen paransivat sydänterveyttä.

Vuosina 1982–1997 sydänkuolleisuutta vähensivät etenkin kolesterolin lasku ja hoitojen kehittyminen.

Isojen interventiotutkimusten enemmistö vahvistaa Seitsemän maan tutkimuksen havainnot oikeiksi. Tyydyttyneestä rasvasta kannattaa siirtyä tyydyttymättömiin. Tämä ehkäisee sekä sydänoireita että kuolemia.

Sepelvaltimokuolleisuus, veren kolesterolipitoisuus ja tyydyttyneen rasvan määrä ovat väestötasolla yhteydessä toisiinsa.

Pehmeät rasvat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon

Monityydyttymättömät rasvat lisäävät hyvän hdl-kolesterolin määrää ja vähentävät pahaa ldl-kolesterolia. Sydän ei pidä täysin rasvattomasta ruokavaliosta, koska silloin hyvä kolesteroli romahtaa. Siksi pehmeät rasvat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon.

Nykyään ravitsemussuositusten mukaan rasvan osuus saa nousta 40 %:iin päivän energiansaannista, kunhan tyydyttyneen rasvan osuus on enintään 10 %.

Suurin osa tutkijoista ja lääkäreistä seisoo virallisten ravitsemussuositusten takana. Ruokavalion ja muiden elämäntapojen kokonaisuus ratkaisee.

Ihmisen elimistö ja ruokavalio on monimutkainen kokonaisuus. Olennaista on, millä pois jätetyn kovan rasvan korvaa. Jos tyydyttynyt rasva vaihdetaan monityydyttymättömiin, sepelvaltimotaudin ilmaantuminen vähenee. Tyydyttyneen rasvan kohtuukäyttö ei ole vahingollista, mutta jos sitä käyttää runsaasti, vaihto kannattaa.

Jos syö rasvaista kalaa pari kertaa viikossa, laittaa paistinpannulle ja salaattiin kasviöljyä ja käyttää rasvaisia maitotuotteita vain kohtuudella, voi aika huoletta sivellä leivälle voita. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee.

Myös höttöhiilihydraattien (valkoinen vilja, sokeri) käyttöä kannattaa vähentää. Ylimääräiset nopeat hiilihydraatit varastoituvat elimistöön rasvaksi. Sen sijaan kannattaa valita kuitupitoisia hiilihydraatteja kuten täysjyväviljaa.

Lue HS:n artikkeli kokonaisuudessaan (vain tilaajille):
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005481926.html?cs=email

Pin It

Täytetty avocado pitää pintansa

kategoriassa Blogi

Täytetty avocado oli 80-luvun hieno, uusi herkku. Silloin Avocadot tarjottiin yleensä majoneesi-katkaraputäytteellä. Syöntikypsien avocadojen myötä…

Raikasta puolukkapannukakkua viikonlopuksi!

kategoriassa Blogi

Yksi helpoimmista, syksyn marjasadosta syntyvistä herkuista on puolukkapannari. Puolukka tuo pannukakkuun raikkaan, supisuomalaisen maun. Lisäksi…

Värikästä ruokaa – punajuuririsotto ja mustikkarahka

kategoriassa Blogi

Ravitsemusasiantuntijat kehottavat syömään värikästä ruokaa – ja nimenomaan niin, että värit tulevat kasviksista. Eri värisissä…