Rypsi sopii erinomaisesti viljelykiertojen monipuolistajiksi. Valitettavasti rypsiviljelyn pinta-ala on jatkuvassa laskussa. Kotimaiselle rypsille on kuitenkin kova kysyntää. Siitä valmistetaan laadukkaita ja terveellisiä rypsiöljytuotteita sekä kotieläinten ruokinnassa täydennysvalkuaisena käytettävää rypsipuristetta.
Rypsi sopii erinomaisesti viljelykiertojen monipuolistajiksi. Valitettavasti rypsiviljelyn pinta-ala on jatkuvassa laskussa. Kotimaiselle rypsille on kuitenkin kova kysyntää. Siitä valmistetaan laadukkaita ja terveellisiä rypsiöljytuotteita sekä kotieläinten ruokinnassa täydennysvalkuaisena käytettävää rypsipuristetta.
Rypsin viljelyohjeissa puhutaan usein kylvämisestä lämpimään maahan. Meyr ja Dutcher(1998) mukaan minimi lämpötila, jossa kevätrypsi alkaa itää on 10 oC.
Rypsin nopean taimettuminen tapahtuu vasta 15-20 oC lämpötilassa. Maan lämpeneminen ei ole suoraviivaista, siihen vaikuttaa hyvin voimakkaasti ilman lämpötila ja sateet.
Rypsin viljelyohjeissa puhutaan usein kylvämisestä lämpimään maahan. Meyr ja Dutcher(1998) mukaan minimi lämpötila, jossa kevätrypsi alkaa itää on 10 oC.
Rypsin nopean taimettuminen tapahtuu vasta 15-20 oC lämpötilassa. Maan lämpeneminen ei ole suoraviivaista, siihen vaikuttaa hyvin voimakkaasti ilman lämpötila ja sateet.
Viljelijän näkökulmasta
Plussat:
- Syysrypsi on kevätrypsiä satoisampi vaihtoehto
- Tasaa työhuippuja
- Välttää tuholaishyökkäykset – ongelmat tuntuvat lisääntyvän
- Hyvä vaihtoehto viherlannoitusnurmen jälkeen sekä luomussa että tavanomaisessa viljelyssä.
- Luomukarjatiloille erinomainen valkuaiskasvi, öljy jalostajalle ja valkuaisrehu takaisin viljelijälle. Myös naapuriyhteistyöhön kannustetaan.
- Kestorikkakasvien torjunta on mahdollista kesannolla ennen syysrypsiä.
- Yleensä helppo kuivattava, puintiajankohta heinä-elokuun vaihteessa
- Rikkakasviongelma kevyempi kuin kevätrypsillä
Viljelijän näkökulmasta
Plussat:
- Syysrypsi on kevätrypsiä satoisampi vaihtoehto
- Tasaa työhuippuja
- Välttää tuholaishyökkäykset – ongelmat tuntuvat lisääntyvän
- Hyvä vaihtoehto viherlannoitusnurmen jälkeen sekä luomussa että tavanomaisessa viljelyssä.
- Luomukarjatiloille erinomainen valkuaiskasvi, öljy jalostajalle ja valkuaisrehu takaisin viljelijälle. Myös naapuriyhteistyöhön kannustetaan.
- Kestorikkakasvien torjunta on mahdollista kesannolla ennen syysrypsiä.
- Yleensä helppo kuivattava, puintiajankohta heinä-elokuun vaihteessa
- Rikkakasviongelma kevyempi kuin kevätrypsillä
Syysrypsilohkot on hyvä kesannoida ennen kyntöä. Sateisen alkukesän jälkeen etanat voivat aiheuttaa merkittäviä tuhoja syysöljykasvilohkoilla. Kesannointi keskikesällä tehoaa kestorikkakasveihin hyvin. Lisäksi muokkauksen seurauksena saavutetaan nopeampi typen vapautuminen.
Syysrypsilohkot on hyvä kesannoida ennen kyntöä. Sateisen alkukesän jälkeen etanat voivat aiheuttaa merkittäviä tuhoja syysöljykasvilohkoilla. Kesannointi keskikesällä tehoaa kestorikkakasveihin hyvin. Lisäksi muokkauksen seurauksena saavutetaan nopeampi typen vapautuminen.
Peltomaassa kasvukauden jälkeen oleva liukoinen typpi huuhtoutuu helposti syksyn sateiden myötä syvempiin maakerroksiin ja edelleen vesistöihin. Kasveille käyttökelpoisen typen menetys on ympäristökuormituksen lisäksi tappiota viljelijälle.
Typen talteenotto olisi kuitenkin mahdollista syyskylvöisen satokasvin tai keräääkasvin avulla. Syysrypsi sopii ominaisuuksiensa puolesta kumpaakin käyttötarkoitukseen. Syysrypsi ei ole kasvurytminsä ansiosta yhtä altis tuholaisvioituksille kuin kevätrypsi.
Peltomaassa kasvukauden jälkeen oleva liukoinen typpi huuhtoutuu helposti syksyn sateiden myötä syvempiin maakerroksiin ja edelleen vesistöihin. Kasveille käyttökelpoisen typen menetys on ympäristökuormituksen lisäksi tappiota viljelijälle.
Typen talteenotto olisi kuitenkin mahdollista syyskylvöisen satokasvin tai keräääkasvin avulla. Syysrypsi sopii ominaisuuksiensa puolesta kumpaakin käyttötarkoitukseen. Syysrypsi ei ole kasvurytminsä ansiosta yhtä altis tuholaisvioituksille kuin kevätrypsi.
Jyrki Mikkola Kausalasta kertoi seuraavan vinkin syysrypsin puintiin. Ongelmana oli saunakukan määrä puitujen siementen joukossa. Ongelma johtui siitä, että Sampo puimurissa tuulen määrää ei saatu riittävän suureksi seulastolla, jolloin osa roskista ulos lentämisen sijasta tippui rajaiskiertoon ja lisäsi seilaston kuormitusta entisestään.
Jyrki Mikkola Kausalasta kertoi seuraavan vinkin syysrypsin puintiin. Ongelmana oli saunakukan määrä puitujen siementen joukossa. Ongelma johtui siitä, että Sampo puimurissa tuulen määrää ei saatu riittävän suureksi seulastolla, jolloin osa roskista ulos lentämisen sijasta tippui rajaiskiertoon ja lisäsi seilaston kuormitusta entisestään.
Rypsin puintiajankohdalla ja onnistuneella kuivauksella on suuri merkitys kylmäpuristamalla valmistettavan rypsiöljyn laatuun. Tutustumalla seuraaviin ohjeisiin saat toimintaasi lisävinkkejä ja varmistat parhaan mahdollisen hinnan rypsierällesi.
Rypsin puintiajankohdalla ja onnistuneella kuivauksella on suuri merkitys kylmäpuristamalla valmistettavan rypsiöljyn laatuun. Tutustumalla seuraaviin ohjeisiin saat toimintaasi lisävinkkejä ja varmistat parhaan mahdollisen hinnan rypsierällesi.
Ideaalinen rypsimaa on myös fysikaalisesti haastava. Rypsi on paalujuurinen, pienisiemeninen kasvi, joka ei kestä kuorettumista eikä maaperän tiivistymistä. Kylvöalusta pitäisi saada muokattua hienoksi, mutta maaperä ei saisi liettyä. Etenkin syysrypsillä pellon pinnanmuotojen pitäisi olla sellaisia, että lätäköitä ei pääse muodostumaan. Toisaalta vesi on tärkeimpiä kasvutekijöitä, joten pinnanmuodot eivät saisi vuotaa vettä liian nopeasti.
Ideaalinen rypsimaa on myös fysikaalisesti haastava. Rypsi on paalujuurinen, pienisiemeninen kasvi, joka ei kestä kuorettumista eikä maaperän tiivistymistä. Kylvöalusta pitäisi saada muokattua hienoksi, mutta maaperä ei saisi liettyä. Etenkin syysrypsillä pellon pinnanmuotojen pitäisi olla sellaisia, että lätäköitä ei pääse muodostumaan. Toisaalta vesi on tärkeimpiä kasvutekijöitä, joten pinnanmuodot eivät saisi vuotaa vettä liian nopeasti.
Kemiallisen viljavuuden kannalta rypsi vaatii viljoja huomattavasti enemmän kaliumia, magnesiumia, rikkiä ja booria. Vaikka sadon mukana poistuva ravinnemäärä on pieni, kasvien tarve voi olla merkittävä.
Esimerkiksi syysrypsi tarvitsee kaliumia jo syksyllä noin 80 kg/ha ja yhteensä noin 300 kg/ha. Sadon mukana määrästä poistuu vain alle kymmenesosa. Loput jäävät seuraavien kasvien käyttöön, jos maaperässä on pidätyskykyä ravinteiden huuhtoutumisen estämiseksi.Samoin magnesiumia poistuu sadon myötä vain vähän, mutta sitä tarvitaan etenkin keväällä lehvästön uudelleenrakentamiseen huomattavia määriä.
Kemiallisen viljavuuden kannalta rypsi vaatii viljoja huomattavasti enemmän kaliumia, magnesiumia, rikkiä ja booria. Vaikka sadon mukana poistuva ravinnemäärä on pieni, kasvien tarve voi olla merkittävä.
Esimerkiksi syysrypsi tarvitsee kaliumia jo syksyllä noin 80 kg/ha ja yhteensä noin 300 kg/ha. Sadon mukana määrästä poistuu vain alle kymmenesosa. Loput jäävät seuraavien kasvien käyttöön, jos maaperässä on pidätyskykyä ravinteiden huuhtoutumisen estämiseksi.Samoin magnesiumia poistuu sadon myötä vain vähän, mutta sitä tarvitaan etenkin keväällä lehvästön uudelleenrakentamiseen huomattavia määriä.